Tutkimus ja kulttuuriAnalyysi

Yksi saunakerta nostaa valkosolujen määrää, suomalaiset tutkimustulokset

Kirjoittaja:

Kirjeenvaihtaja, tutkimus ja sauna-ala

Julkaistu
Päivitetty
Lukuaika
7 min
Jaa

SaunaNewsin julkaisija on SaunaShare, Inc., joka pyörittää myös SaunaShare.comia ja SaunaMarketplace.comia, jossa myymme monia tuotteita, joista kirjoitamme. Tämä kokemus saattaa muuttaa sitä, mistä kirjoitamme ja mistä emme. Kuka omistaa SaunaNewsin

Vertaisarvioidussa suomalaistutkimuksessa seurattiin 51 aikuista yhden 30 minuutin saunakerran ajan, ja valkosoluja mobilisoitui merkittävästi. Lisäksi havaittiin kehon lämpötilan nousuun liittyviä sytokiinivasteita, kuten virustorjuntaan liittyviä interferonisignaaleja.

Kuva 01Yksi 30 minuutin suomalainen saunakerta käynnistää mitattavan immuunisolujen mobilisaation, osoittaa uusi tutkimus. Tutkimuksessa käytettiin jatkuvaan seurantaan Harvian suunnittelemia lämpötila-antureita.Kuva: Harvia Group.
Tässä jutussa6 sections
  1. 01Mitä he tekivät
  2. 02Valkosolujen määrä nousi heti istunnon jälkeen
  3. 03Vain kaksi 37-sytokiineista muuttui
  4. 04Interferonit seurasivat lämpötilan nousua
  5. 05Mitä tämä tutkimus ei todista
  6. 06Mahdollinen immuunipolku pitkän aikavälin tietojen takana

Vertaisarvioitu tutkimus, joka julkaistiin lehdessä Lämpötila maaliskuussa mitattiin, mitä yksi suomalainen sauna tekee immuunijärjestelmälle: yksi 30-minuutti 163°F:ssä nosti valkosolujen määrää merkittävästi sekä miehillä että naisilla, ja jotkin immuunipopulaatiot pysyivät koholla ainakin 30 minuuttia osallistujien lähdön jälkeen.

Tutkimusta johti Ilkka Heinonen Turun yliopistosta yhdessä kardiologin ja Itä-Suomen yliopiston professorin Jari Laukkanen kanssa, jonka KIHD-kohorttitutkimukset totesivat, että 4-7 kertaa viikossa saunassa käyneiden miesten 40% oli pienempi. kaikista syistä johtuva kuolleisuus kuin kerran viikossa uimareita, havainnointiyhdistys. Tässä tutkimuksessa kysytään, mitä kehossa tapahtuu yhden istunnon aikana, sen sijaan, korreloiko säännöllinen saunan käyttö parempien pitkän aikavälin terveysvaikutusten kanssa.

Mitä he tekivät

Tutkimukseen osallistui 51 aikuista Jyväskylästä: 27 naista ja 24 miestä, keski-ikä 50 vuotta, keskimääräinen painoindeksi hieman alle 27. Kaikilla oli vähintään yksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijä (kohonnut verenpaine, tupakointihistoria, dyslipidemia, suvussa sydänsairauksia), mutta ei aktiivista sydänsairautta. Noin kolmannes ei ollut saunonut kuukausiin. Toinen kolmannes saunoi kerran viikossa tai harvemmin. Loput saunoivat 2–3 kertaa viikossa.

The protocol: one 30-minute Finnish sauna session. The room was set to 176°F and held at a measured average of 163°F with 10-20% relative humidity. Temperature monitoring was continuous using internal sensors designed by Harvia. Participants sat alone in sex-specific sauna rooms wearing swimwear, drank water throughout, and had a brief shower after the first 15 minutes. Blood was drawn about two hours before, immediately after, and 30 minutes after the session. The researchers tested for white blood cell counts across all major subtypes, plus 37 cytokines. Body temperature was measured from the ear. It started at around 97.5°F and rose to 101.1°F on average by the end of the session.

Valkosolujen määrä nousi heti istunnon jälkeen

Leukosyyttien kokonaismäärä nousi merkitsevästi heti saunan jälkeen ja pysyi naisilla hieman koholla vielä 30 minuutin kohdalla. Lymfosyytit lisääntyivät heti saunakerran jälkeen sekä miehillä että naisilla, ja neutrofiilit naisilla; miesten neutrofiilien muutos ei ollut merkitsevä. Molemmat olivat palanneet lähtötasolle 30 minuutin verinäytteeseen mennessä. MXD-ryhmä eli monosyyttien, eosinofiilien ja basofiilien yhteismäärä nousi miehillä heti saunakerran jälkeen. Tutkimusartikkelin mukaan se pysyi koholla vielä 30 minuutin kohdalla, vaikka sen taulukossa 30 minuutin arvoja ei ole osoitettu tilastollisesti merkitseviksi.

Valkosolujen muutokset (litraa verta kohden): Valkosolujen kokonaismäärä nousi molemmilla sukupuolilla heti saunan jälkeen noin 6,1–6,2 miljardista/l 6,7 miljardiin/l. Lymfosyytit lisääntyivät merkitsevästi heti saunakerran jälkeen molemmilla sukupuolilla, neutrofiilit vain naisilla; molemmat palasivat lähtötasolle 30 minuutissa. MXD-solut (monosyytit/eosinofiilit/basofiilit) lisääntyivät miehillä heti saunakerran jälkeen; 30 minuutin arvoja ei ole osoitettu tilastollisesti merkitseviksi. Naisilla valkosolujen kokonaismäärä pysyi hieman koholla. Kaikkien valkosolutyyppien keskinäiset osuudet pysyivät koko ajan ennallaan.

SaunaNews kokosi kaavioon, kuinka paljon kukin solutyyppi liikkui ja kuinka nopeasti se tasaantui marraskuun jatkojutussa.

Suhteet, jotka pysyvät ennallaan, kun kokonaismäärät nousevat, viittaa yleiseen solujen mobilisoitumiseen verenkiertoon pikemminkin kuin yhteen uhkaan kohdistuvaan vastaukseen. Solutyypit liikkuivat suunnilleen rinnakkain.

Tutkijat sulkivat pois myös hemokonsentraation, artefaktin, jossa veressä näyttää olevan enemmän soluja yksinkertaisesti siksi, että hikoilu on vähentänyt plasman tilavuutta. Kaikki tulokset korjattiin yksittäisten plasman tilavuuden muutosten perusteella, ja keskimäärin plasman tilavuus ei muuttunut merkittävästi, koska osallistujat joivat vettä koko ajan. Tämä oli todellinen immuunisolujen mobilisointi kiertoon.

Vain kaksi 37-sytokiineista muuttui

Testatuista 37 sytokiinista vain kaksi muuttui merkitsevästi. Pentraksiini-3 laski, selvemmin naisilla. Myös sCD30 laski. Yksi sytokiini, MMP-2, oli nousussa mutta ei saavuttanut tilastollista merkitsevyyttä. Valtaosaan mitatuista immuunijärjestelmän viestiproteiineista saunakerralla ei ollut havaittavaa vaikutusta absoluuttisesti mitattuna.

Tutkijat havaitsivat 18 tilastollisesti merkitseviä korrelaatioita kehon lämpötilan muutoksen ja tiettyjen sytokiinien muutosten välillä, jotka keskittyivät välittömästi saunan jälkeen ja suurelta osin poistuivat 30 minuuttia myöhemmin. Mitä enemmän jonkun ruumiinlämpö nousi saunan aikana, sitä varmemmin sytokiinit liikkuivat ennakoitavissa oleviin suuntiin. Niiden sytokiinien joukossa, jotka korreloivat voimakkaimmin tämän lämpötilan nousun kanssa, olivat interferonit.

Interferonit seurasivat lämpötilan nousua

Kehon lämpötilan nousuun voimakkaimmin positiivisesti korreloivia sytokiineja olivat IFN-alfa2, IFN-beeta ja IFN-gamma, kolme interferoniperheen keskeistä jäsentä. Interferonit ovat immuunijärjestelmän tärkeimpiä viruksia torjuvia viestiproteiineja. Kun solu havaitsee virustartunnan, yksi sen ensimmäisistä toimista on erittää interferoneja, jotka hälyttävät naapurisolut käynnistämään omat virustorjuntansa. Interferonit ovat keskeisiä myös syövän immuunivalvonnassa, ja niihin perustuu useita syöpä- ja autoimmuunisairauksien hoitoja.

Tutkimus ei osoittanut, että sauna torjuisi viruksia tai hoitaisi syöpää. Tutkimusasetelma ei voi tukea sellaisia johtopäätöksiä. Se havaitsi, että niillä, joiden ruumiinlämpö nousi saunassa eniten, interferonityyppisten sytokiinien korrelaatiot olivat voimakkaimmat. Onko kyse merkityksellisestä antiviraalisesta aktivaatiosta vai pelkästä kuumetta jäljittelevästä lämpövasteesta, on yhä avoin kysymys. Tutkijat tekevät eron huolellisesti ja kuvaavat havaintoja yhteyksinä, jotka ”viittaavat” mekanismiin mutta eivät todista sitä.

Tulos asettuu kuitenkin aiemman väestötason tutkimuksen rinnalle: säännöllinen saunominen Suomessa on yhteydessä selvästi pienempään keuhkokuumeen ja keuhkoahtaumataudin esiintyvyyteen. Näiden yhteyksien taustalla olevaa uskottavaa immuunimekanismia ei ole koskaan selvästi tunnistettu. Nämä sytokiinikorrelaatiot, ohimeneviä ja korrelatiivisia kun ovatkin, osoittavat suuntaan, joka kannattaa ottaa vakavasti.

Kehon lämpötilan muutosten ja veressä kiertävien sytokiinien välillä havaitut yhteydet viittaavat siihen, että saunan aiheuttama lämpörasitus yhdessä immuunijärjestelmän aktivoitumisen kanssa voi osin välittää suomalaisen saunomisen terveyshyötyjä.

Mitä tämä tutkimus ei todista

Viisikymmentäyksi ihmistä on vaatimaton näyte. Osallistujat olivat keski-ikäisiä suomalaisia, joilla on sydän- ja verisuoniriskitekijöitä, joten tulokset eivät välttämättä yleistä laajasti. Kehon lämpötilan mittaamiseen käytetty tärylämpömittari ei mittaa todellista sisälämpötilaa, vaikka tutkijat puolustavat sitä käytännöllisenä tämän mittakaavan ja mallin tutkimuksessa.

Tutkimuksessa ei eritelty T-solujen alaryhmiä, luonnollisia tappajasoluja eikä tiettyjä B-solupopulaatioita. Monosyytit, eosinofiilit ja basofiilit mitattiin vain yhdistettynä MXD-lukuna. Sytokiinit mitattiin seerumista, joten tutkijat eivät voi sanoa, minne solut siirtyivät tai mitä sytokiinisignaalit lopulta laukaisivat kudoksissa. 30 minuutin seuranta saunan jälkeen voi myös yksinkertaisesti olla liian lyhyt, jotta palautumisesta ja sitä seuraavasta immuunitoiminnasta saataisiin kokonaiskuva.

Immuunivasteessa ei ollut eroja sen mukaan, kuinka usein osallistujat käyttivät saunaa kotona. Tavalliset käyttäjät (2-3 kertaa viikossa) osoittivat olennaisesti saman immuunivasteen kuin ihmiset, jotka eivät juuri koskaan käy. Jos tavallinen sauna rakentaisi vahvempaa tai nopeampaa immuunivastetta toistuvan lämpösopeutuksen kautta, saatat nähdä signaalin tässä. Sellaista ei tutkimuksessa löytynyt, ainakaan mitatuista muuttujista.

Tutkimuksessa ei myöskään ollut vertailuistuntoa, jossa osallistujat istuivat 30 minuuttia ilman lämpöä, eikä infektioita laskettu sen jälkeen. Se ei voi osoittaa, että sauna ehkäisee vilustumista, eikä se tue markkinointia, joka sanoo sen.

Mahdollinen immuunipolku pitkän aikavälin tietojen takana

Tutkijat ovat käyttäneet vuosia dokumentoimalla, että säännöllinen saunan käyttö korreloi parempien terveysvaikutusten kanssa useissa sairauskategorioissa: sydän- ja verisuonitautien, hengitysteiden, neurologisten ja metabolisten sairauksien osalta. KIHD-tiedot, keuhkoahtaumatauti- ja keuhkokuumeyhdistykset sekä dementia- ja Alzheimer-aineisto osoittavat samalla tavalla, mutta ne ovat havainnointia ja tulevat suurelta osin yhdeltä suomalaismiehiltä. Mutta kysymys siitä why on saatu vain osittainen vastaus, lähinnä sydän- ja verisuonimekanismien kautta: verenpaine, valtimojäykkyys ja sydämen uudelleenmuovautuminen.

Heinonen, Laukkanen ja heidän kollegansa avaavat immuunipolun mekanistisena selityksenä. Jos jokainen saunominen mobilisoi valkosoluja ja laukaisee lämpötilakorreloivia sytokiinivasteita, mukaan lukien interferonitoimintaa, joka muistuttaa kehon taudinaiheuttajia vastaan ​​alkavaa aktiivisuutta, niin pitkän aikavälin tiedoissa, jotka osoittavat vähemmän infektioita ja hengityselinten sairauksia toistuvien saunojien keskuudessa, alkaa olla uskottava biologinen tarina takanaan.

Sitä tarinaa ei ole todistettu. Laukkasen odotetaan puhuvan klo World Sauna Forumiin Jyväskylässä tänä kesäkuuna, jossa tätä tutkimusta todennäköisesti käsitellään laajempien KIHD-tulosten rinnalla.

Tutkimuksen tiedot: Julkaistu lehdessä Lämpötila (Taylor & Francis), maaliskuu 2026. DOI: 10.1080/23328940.2026.2645467. Päätekijä: Ilkka H.A. Heinonen, Turun yliopisto. Kirjoittajissa myös: Jari A. Laukkanen, Itä-Suomen yliopisto. 51 osallistujaa (27 naista, 24 miestä), keski-ikä 50 vuotta. Yksi 30 minuutin suomalainen saunakerta 163 °F:ssa / 10–20 %:n kosteudessa. Jatkuvaan seurantaan käytettiin Harvian lämpötila-antureita. Verinäytteet otettiin noin kaksi tuntia ennen saunaa, heti saunan jälkeen ja 30 minuuttia saunan jälkeen. 37 sytokiinia mitattiin Bio-Plex-multipleksimäärityksellä. Rahoittaja: Suomen Akatemia.

Korjaus 4. marraskuuta 2026: Tämän jutun aiemmassa versiossa kerrottiin, että verinäytteet otettiin juuri ennen saunakertaa; tutkimusartikkelin mukaan ne otettiin noin kaksi tuntia ennen. Lisäksi siinä kerrottiin, että neutrofiilit lisääntyivät molemmilla sukupuolilla; merkitsevästi ne lisääntyivät vain naisilla. MXD-ryhmää koskevassa kohdassa todetaan nyt, ettei tutkimusartikkelin taulukossa 30 minuutin arvoja ole osoitettu tilastollisesti merkitseviksi.

Korjaus 8. marraskuuta 2026: Tämän artikkelin aiemmassa versiossa sanottiin, että KIHD-tutkimukset osoittivat 40 prosentin vähenemisen kokonaiskuolleisuudessa. Ne löysivät havainnoivan yhteyden: miehillä, jotka saunoivat 4–7 kertaa viikossa, kokonaiskuolleisuus oli 40 % pienempi kuin kerran viikossa saunoneilla. Lisäksi sanottiin, että kaikkien valkosolutyyppien määrä nousi; miesten neutrofiilien muutos ei ollut merkitsevä.

Jatka lukemista

Mitä sauna- ja kontrastihoitotutkimukset ovat havainneet, kuinka suuria vaikutukset olivat ja miten saunakulttuuri muuttuu.

The SaunaNews Weekly

One email.The whole sauna week.

Lanseeraukset, avaukset, yritysuutiset, standardit ja tutkimus, kaikki lähteineen.

  1. 01Mikä muuttui: lanseeraukset, avajaiset, yritysuutiset ja tulokset
  2. 02Muuttuneet luvut, kullakin lähde
  3. 03Tulossa: messut, kilpailut ja standardien määräpäivät

Maksuton. Viikoittain. Helppo perua.