Yksi saunakerta lähettää immuunisoluja vereen. Puolen tunnin päästä useimmat ovat palanneet lähtötasolle

Yksi 30 minuutin suomalainen saunakerta nosti 51 keski-ikäisen aikuisen veressä kiertävien valkosolujen määrää 8–10 %. Puoli tuntia saunasta tulon jälkeen solujen kaksi suurinta ryhmää, neutrofiilit ja lymfosyytit, olivat palanneet lähtötasolleen. Tutkimus seurasi verta puolen tunnin ajan yhden saunakerran jälkeen. Siinä ei selvitetty, sairastiko kukaan harvemmin.

Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston johtamat tutkijat julkaisivat tulokset 31. maaliskuuta avoimesti saatavilla olevassa Temperature-lehdessä, ja artikkeli kiertää nyt uudelleen otsikoilla kuten “Just one sauna session can quickly change your immune system” (“Yksi saunakerta voi muuttaa immuunijärjestelmääsi nopeasti”) (Knowridge, 1. marraskuuta). Itä-Suomen yliopiston oman huhtikuisen tiedotteen otsikko oli “Sauna bathing may boost immune responses” (“Saunominen voi tehostaa immuunivasteita”). Vapaaehtoiset olivat 27 naista ja 24 miestä Jyväskylästä Keski-Suomesta, keski-iältään 50-vuotiaita. Jokaisella oli vähintään yksi sydäntautien riskitekijä, kuten korkea verenpaine tai tupakointihistoria, mutta kenelläkään ei ollut sydänsairautta. SaunaNews kertoi tutkimuksen sytokiini- ja interferonituloksista huhtikuussa.

Nousu oli noin 10 %, ja kaikki solutyypit liikkuivat yhdessä

Valkosolujen keskimääräinen määrä nousi miehillä 6,1 miljardista 6,7 miljardiin litrassa verta ja naisilla 6,2 miljardista 6,7 miljardiin. Molemmat ovat selvästi 4,5–11 miljardin viitealueen sisällä, jota laboratoriot käyttävät. Lymfosyytit nousivat miehillä 14 %. Neutrofiilit nousivat naisilla 7 % eivätkä muuttuneet miehillä merkitsevästi. Kunkin solutyypin osuus kokonaismäärästä pysyi samana ennen ja jälkeen, joten sauna nosti määrää muuttamatta jakaumaa.

Hikoilu voi saada veriarvot näyttämään todellista korkeammilta, koska plasman menetys tiivistää jäljelle jäävää verta. Tutkijat korjasivat jokaisen arvon kunkin osallistujan plasmatilavuuden muutoksella. Vapaaehtoiset joivat noin 17 unssia vettä saunakerran ja sitä seuranneen levon aikana, eikä heidän plasmatilavuutensa muuttunut keskimäärin. “Tämä voi viitata siihen, että saunominen siirtää kudoksista verenkiertoon lisää valkosoluja”, Turun yliopiston Ilkka Heinonen sanoi tiedotteessa. Artikkelin mukaan tutkijat eivät tiedä, mistä kudoksista solut tulivat tai minne ne menivät seuraavaksi.

Vertailun vuoksi: Heinosen ryhmä Turussa polkutti 20 nuorta, hyväkuntoista aikuista kuntopyörällä 30 raskasta minuuttia vuonna 2025 julkaistussa tutkimuksessa, ja valkosolujen kokonaismäärä nousi miehillä 52 % ja naisilla 19 %. Ryhmät eroavat iältään ja kunnoltaan, joten luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, mutta saunan 8–10 % on niistä pienempi muutos.

Puolen tunnin päästä suurin osa muutoksesta oli tasaantunut

Kolmas verinäyte otettiin 30 minuutin levon jälkeen 70 °F:n oleskelutilassa. Neutrofiilit ja lymfosyytit olivat palanneet lähtötasolle sekä miehillä että naisilla. Kaksi lukua ei ollut vielä täysin laskenut. Naisten kokonaismäärä oli yhä noin 5 % lähtötasoa korkeampi, ja artikkeli pitää eroa tilastollisesti merkitsevänä. Pienin ryhmä, monosyytit, eosinofiilit ja basofiilit, jotka laboratorion analysaattori laski yhdessä, oli molemmilla sukupuolilla 8–9 % lähtötason yläpuolella, vaikka artikkelin taulukko ei merkitse näitä 30 minuutin arvoja merkitseviksi.

Se, kuinka kuumaksi saunoja lämpeni, ei ennustanut, kuinka paljon soluja liikkui. Korvasta mitattu lämpötila nousi keskimäärin 97,5 °F:sta 101,1 °F:iin, eikä kunkin osallistujan lämpötilan nousu ollut yhteydessä hänen valkosolumuutokseensa. Se oli kuitenkin yhteydessä 18 sytokiinin, immuunisolujen käyttämien viestiaineiden, muutoksiin, enimmäkseen heti saunan jälkeen. Mitatuista 37 sytokiinista vain kahden, sCD30:n ja pentraksiini-3:n, pitoisuus muuttui keskimäärin, ja molemmat laskivat.

Tottumuksillakaan ei ollut merkitystä. Noin kolmannes vapaaehtoisista ei saunonut kotona, kolmannes saunoi harvemmin kuin kerran viikossa ja kolmannes kaksi kertaa viikossa tai useammin. Heidän vasteensa olivat samanlaiset kaikilla mittareilla.

Tutkimuksessa ei ollut vertailukertaa, eikä siinä laskettu flunssia

Tutkimuksessa ei ollut vertailuaamua ilman saunaa, joten asetelma ei pysty erottamaan saunan vaikutusta muista näytteenottojen välillä tapahtuneista muutoksista. Kehon lämpötila mitattiin korvakuumemittarilla, joka ei tutkijoiden mukaan mittaa ydinlämpöä. Saunakerta vastasi osallistujien tottumuksia: kotona he ilmoittivat saunovansa mediaanina 30 minuuttia 158 °F:ssa. Puolivälin kahden minuutin suihku tarkoittaa, että tulos kuvaa tyypillistä suomalaista saunakertaa, jossa on lämpöä, huuhtelu ja lisää lämpöä, eikä pelkkää lämpöä. Yliopiston tiedote kutsuu sitä kylmäksi suihkuksi. Artikkeli ei kerro suihkun lämpötilaa.

Näyttö sairastumisesta on vanhempaa ja tulee säännöllisiltä saunojilta

Käsitys, että saunojat sairastuvat harvemmin, perustuu pitkiin tottumuksia seuranneisiin tutkimuksiin eikä yhden saunakerran jälkeen otettuihin verinäytteisiin. Kuopion iskeemisen sydäntaudin tutkimuksessa (KIHD) 2 210 suomalaista 42–61-vuotiasta miestä kertoi saunatottumuksistaan, ja heitä seurattiin mediaanina 25,6 vuotta. Miehillä, jotka saunoivat kaksi tai kolme kertaa viikossa, oli 28 % pienempi riski saada sairaalassa todettu keuhkokuume kuin miehillä, jotka saunoivat kerran viikossa tai harvemmin, kun tulot, liikunta, ruokavalio ja tulehdus oli otettu huomioon. Neljällä tai useammalla kerralla arvio oli 37 %, mutta sen luottamusväli ulottui nollavaikutukseen asti. Kyse on yhteyksistä pelkistä miehistä koostuneessa kohortissa, kuten suuressa osassa pitkäaikaista saunanäyttöä; sama tutkimusryhmä on myös yhdistänyt tiheän saunomisen matalampiin tulehdusarvoihin.

Pieni wieniläinen koe tutki flunssia suoraan vuonna 1990. 25 vapaaehtoista saunoi säännöllisesti kuuden kuukauden ajan, ja 25 muuta ei saunonut. Saunaryhmällä oli merkitsevästi vähemmän flunssia, viimeisten kolmen kuukauden aikana noin puolet vähemmän, mutta heidän flunssansa kestivät yhtä kauan eivätkä olleet lievempiä. Tutkijat päättelivät, että säännöllinen saunominen “todennäköisesti vähentää flunssien ilmaantuvuutta, mutta tämän todistamiseksi tarvitaan lisätutkimuksia”.

Kylmällä vedellä on oma vastineensa. Vuonna 2016 julkaistussa hollantilaisessa kokeessa 3 018 aikuista arvottiin päättämään suihkunsa 30–90 sekunnin kylmällä vedellä tai käymään suihkussa tavalliseen tapaan. Kylmäsuihkuryhmät olivat 29 % vähemmän sairauslomalla mutta eivät ilmoittaneet vähemmän sairastamispäiviä. Suomalaistutkijoiden mukaan lämmön ja sitä seuraavan kylmän veden yhdistelmää, jota monet kylpylät myyvät, ei ole vielä testattu heidän mittaamiensa vasteiden osalta.

Mitä yksi saunakerta oikeuttaa sanomaan: lyhyt muutos veriarvoissa

Palveluvalikoimia, kurssikuvauksia ja tuotesivuja kirjoittaville yrittäjille ja brändeille tutkimus antaa katteen kapealle lauseelle: vuonna 2026 julkaistussa suomalaistutkimuksessa yksi 30 minuutin saunakerta nosti veressä kiertävien valkosolujen määrää noin 10 %, ja useimmat solutyypit palasivat lähtötasolle 30 minuutissa. Se ei oikeuta lupaamaan, että sauna “vahvistaa immuunijärjestelmää” tai “vähentää flunssia”. Yhdysvaltain kuluttajansuojaviranomaisen FTC:n (Federal Trade Commission) virkamiesohjeistus terveysväitteistä, joka julkaistiin joulukuussa 2022, edellyttää terveyshyötyjä koskeville väitteille yleensä satunnaistettuja, kontrolloituja ihmistutkimuksia ja varoittaa soveltamasta yhden ryhmän tutkimustuloksia kaikkiin. Yhdessä sen esimerkeistä mainos, jonka mukaan ravintolisä “vahvistaa” immuunijärjestelmää ja pitää nenän ja kurkun terveinä talvella, katsotaan väitteeksi flunssan ehkäisystä. Rima on tärkeä myös ostajille: vuoden 2025 kyselyssä hyvinvointikuluttajat pitivät ilmaisua “kliinisesti todistettu” luotettavimpana terveysväitteenä.

Saunan arjessa kolme havaintoa kannattaa muistaa. Kuumempi saunakerta ei liikuttanut enempää soluja, koska nousu ei seurannut sitä, kuinka paljon saunoja lämpeni. Vakiokävijät ja ensikertalaiset reagoivat samoin, joten mikään tässä ei oikeuta myymään jäsenyyksiä immuunijärjestelmän harjoittamisena. Lisäksi vapaaehtoiset joivat vettä koko ajan. Heidän plasmatilavuutensa pysyi vakaana juuri siksi, ja tutkijat sanovat, etteivät he tiedä, miltä luvut näyttäisivät ilman juomista.